Reikihoitaja Pirjo Pekonen

Astun hämärään hoitohuoneeseen. Kynttilät loistavat lämmintä hehkuaan, tuoksulyhdyistä tulvahtaa ruusun ja sitruunan tuoksut, katseeni osuu kelta- oranssiin kukkatauluun (värit ovat vatsa- ja solar pleksus-chakrojen värit), hoitohuone harmonisoi mieleni.
Hoitaja toivottaa minut tervetulleeksi Reiki- energiahoitoon. Hän kertoo aluksi minulle Mikao Usuin 1800-luvun lopussa löytämästä menetelmästä, hoidon kulusta ja antaa muutaman ohjeen minulle.

Kuulen Reikin olevan japanilainen energiahoito-menetelmä. Reikin on todettu vähentävän stressiä, rentouttavan syvällisesti, lisäävän energiaa, vähentävän kipuja, laukaisevan jännityskipuja ja lisäävän kokonaisvaltaista hyvinvointia. Reikiä käytetään useissa maissa myös perinteisen lääketieteen tukena nopeuttamaan paranemista.

Minun tulee poistaa silmälasini, korut, kengät ja vyö, sillä metalli estää parantavan energian kulkua. Yleensä hoidossa ollaan silmät kiinni ja puhumatta, mutta saan halutessani olla silmät auki ja kertoa vaikka elämäntarinani. Hoitoa varatessani minua pyydettiin pukeutumaan mukavasti ja rennosti, vaatteisiin, joissa on hyvä olla ja jotka eivät kiristä mistään. Minulta kysyttiin myös etukäteen, haluanko nauttia tuoksuista vai haluanko hoidon ilman aromaattisia öljyjä.

Asetun mukavasti hoitopöydälle, hoitaja peittelee minut, suljen silmäni ja rentoudun. Tunnen hoitajan kädet kasvoillani, päälaellani ja muilla energiakeskusten alueilla. Sydänchakran kohdalla tunnen eniten lämpöä, chakra on tukossa. Miksi kannankaan kaikki murheeni sisälläni?

Keskityn kuuntelemaan taustalla soivaa musiikkia. Kuulen huilun, kitaran, kosketinsoittimet, kuikan arvoituksellisen äänen, sademetsien lintujen laulua, aaltojen ja delfiinien ääniä. Kauneinta musiikkia korvilleni ovat luonnon omat äänet. Vaivun horrokseen.

Hoitaja herättelee varovasti minut. Katson kelloa, onko tosiaan kulunut reilu tunti, kun asetuin hoitopöydälle. Tunnen oloni levänneeksi ja hyväksi. Kiitän Reiki-hoitajaani.

Kiitän myös sinua ystäväiseni lahjakortista.